Jouluna tapahtui

Joulu oli ihana. Olin todellatodella onnellinen.
Kiitos kaikkeuden vartioille, että sain olla ja herkutella siellä missä rakastetaan.
On niin ihmeellistä miten suuresti toisten ihmisen avoinaisuus itteensäkki vaikuttaa. Avaa heti. Avaa. Avaa avaa. Kaunista kaunista. Avaaminen sai aikaan myös kaikenlaisia muita fiiliksia, joita tuli esille joogan ja meditaation yhteydessä. Kirjottelin jouluna vähän ja tässä niitä.


Tuntuu, ettei minulta puutu mitään.
Ja heti jos jotain tälläistä erehtyy tuntemaan niin tulee, että puuttuuko sittenkin.

Sama tilanne.
Sama tietämättömyys mikä kaunista.
Sama eksyneisyys. Ei tiedä miltä tuntuu.
Miksi pitäisi olla tieto siitä miltä tuntuu.
Tuntuu että automaattisesti.

Yhtäkkiä koko fyysinen olemus on raskas ja sietämön.
Tuntuu etten jaksa kannatella päätä.
Itken ja hengitys on vaikeaa.

Tänään oon ollu aggressioitten maassa.
Olisin halunnut oksentaa. Ja hyppiä tasajalkaa.
En ymmärrä miten tää rauha ja rakkaus vaikuttaa miuhun näin.

Kävin kävelyllä ja silitin hevosta. Se oli ihana heppa.
Toinen makoili kauempana. Tuntui että se oli jo väsynyt ja menossa kuolemaa kohti.

Täällä on niin meditatiivista.
Kaikkeuden tuoreus ja koko olemassaolo tuntuu niin hämäävältä.
Tuntuu kuin syntyisin joka hetki uuteen koska en tiedä mistään mitään.