maailmanlopetus järjestysluku 9812^54^9

taas uni maailmalopusta
ei vain omasta kuolemasta
kaikkien kuolemasta
pommi-iskuja S-Bahnasemilla
tanssin
tiesin joko kuolen tai sitten en kuole

nämä hyvästit
tuuli plärää kirjan sivuja eteenpäin

..

Tanssivat on kauniita ja herkullisia.
Roiskahtelevaa elämää!

rakspoksdiupiupaupou

Yhtäkkiä miulla on kaikki tämä rakkaus olemuksessa.
Mysteeri heittelee ees ja taas ja tunnen olevani sen armoilla täysin. Tämän voisin surussani muistaa. Yhtä kirkkaalta taivaalta pulpahtaa rakkaus kuten surukin. Yhtä vähän niistä ymmärrän. Se on hengitystä. Syvää elämää, kuin kohoilevat viinirypäleet ja miun koko tää mitä luulen olevani. Laajenee ja kutistuu. Rakastuu ja surustuu. Tämän kaiken annan mennä ja tulla. Ja kiitollinen.

.

Viimeyön unessa henkilöityi kaikkeuden hellä hengittävä syli. Siihen miut oli otettu ja syvästi paineuttu. Suruuni vastattiin juuri kuten piti ja olin kiihottunut ja se hyväksyttiin.

Viimeajat oon ollut joko jossakin psykoosissa tai masennuksessa. Tai siten itse tulkitsisin nämä asiat. Väsyttää tämä suru, joka on jossain toisessa ulottuvuudessa kirjotettu miuhun. Kaikki tapahtuu epävarmuuden läpi. Hävettää kauheasti se, etten ole päässyt tästä oikeastaan eteenpäin. Olen onnellinen auringon lapsi + laahaavat asianhaarat.