Yksittäisiä asioita.

Mie on tavannu yhen hollantilaisen tyypin ja myö tullaa tosi hyvi toimee. Sil on sairaan siisti kämppä ja se tekee paljon kaikkee. Oltii tänää kahvilla monta tuntia. Se on ihana. Avoin.

Mie oon ollu nyt kaks kertaa Kastanienalleella semmoses kuva-automaatis mis voi ottaa passikuviaa. Ja ne kuvat on aina ihan sellasia ihanan satumaisia. Ei maksa edes paljoo.

Eile tehtii Jonin ja Mommen kaa keittoo. Syötii sitä tänääki. Kokkailu on kivaa.

Tää kämppä mis mie oon on ihan rajaton. Christianin huone mis mie nyt asun on jotain kolkyt neliömetriä. Myö yritetää saaha miut asumaa toho viereisee huoneesee yhen ranskalaisen alivuokralaiseks. Tää on nii uskomattomal paikal tää kämppä ja nii huikee.

Mie join eile rommikolan.

Mie oon ihastunu. Mut miun ihastuksen kohde ei oo ihastunu miuhu.

Elämä on siis sitä, että otan kaiken miten se tulee.
Kaikkeus puhuu kaikkeuden läpi miulle.

Kumpa miusta ei jäis mitään jäljelle.
Valuispa miusta pois kaikki tieto ja turha yrittäminen.
Olisin läpinäkyvä, hengittävä ja oleva.