Suussa on varmaan seittemän aftaa ja koko pää tuntuu ihan tuskaselta.
Nyt dramatisoin.
Mutta tuntuu, että se tuli joogaamisesta. Tarviin niin paljon unta, enkä tänään edes jaksanu nousta joogaan.
Mutta rukoilen, että huomenna oon paremmassa enkä huonommassa kunnossa. Sitten voin mennä. Rukoilen fyysistä vahvuutta.
Välillä tuntuu kuin elämä olisi vain puskettava läpi. Siihen tarvitsen paljon apua.
Tuntuu, että kumpa todettaisiin joku vakava sairaus ja saisin vuoden elinaikaa. Tulisipa elettyä sitten.
3 comments:
entä jos ottaa huomioon sen et saattaa kuolla jo tänään? mie oon tehny niin.
ennen elin huomista varten, mut miten siinä voi koskaan olla lopullisen onnellinen? jossain vaiheessa pimpahti päähän, että hitto tää elämä voi oikeesti loppuu ihan millon vaan ja ketä varten mie oikein elän tätä, miksi.
tätä hetkeä varten, rakkaus ja onni.
-turnipsi
mahtavia nää, anni. mahtavii. hyvä fiilis tulee. oot niiiiiiiiin hyväs prosessissa.
.turnips.
joo. voi herränisä turnipsi. tuntuu et tapahtuu niin paaaljooo ja oon nääääääiiiiin kiitollinen.
Post a Comment